Uusi kalastuslaki on luontoteko
Viime viikon hyviin uutisiin kuului uusi kalastuslaki, joka hyväksyttiin torstaina valtioneuvostossa. Hallituksen esitys lähtee seuraavaksi eduskuntakäsittelyyn. Onnittelut maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolle hienosta, tärkeästä saavutuksesta!
Uusi kalastuslaki on luontoteko. Ympäristöministeriö on ollut vahvasti mukana sen valmistelussa. Samassa yhteydessä hyväksyttiin myös Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia. Näiden kahden – lain ja strategian – tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä ja kohentaa heikkoja kalakantoja siirtämällä painopistettä istutuksista luontaisen lisääntymisen tukemiseen. On kaikkien etu, että kalakannat voivat hyvin.
Hallituksen periaatepäätöksen päätavoitteena on palauttaa ja ylläpitää monimuotoinen ja elinvoimainen lohi- ja meritaimenkanta. Paljon onkin tehtävää.
Suomessa alkuperäisistä lohikannoista merkittävää luontaista lisääntymistä tapahtuu enää vain Tornionjoessa ja Simojoessa. Suomen meritaimenkantojen tila on Itämeren rantavaltioista heikoin. Lohien osalta hyvää oli myös tämänviikkoinen päätös leikata Itämeren pääaltaan lohikiintiöitä kymmenen prosenttia. Tätä vaadimme jo muutama vuosi sitten Kokoomuksen nuorten kansanedustajien voimin.
Mitä muuta nyt on tehtävä? Tarvitsemme kalateitä ja ohitusuomia sekä vaellusesteiden poistamista ja koskien kunnostuksia. Toimenpiteet vaativat rahoitusta, ja ympäristöministerinä haluan vaikuttaa siihen, että vesivoimaloiden virtaamasta saataisiin riittävä osuus vaelluskalojen käyttöön.
Ympäristöministeriön tehtävänä on uhanalaisten lajien suojelu, ja viimeisessä tieteellisessä luokituksessa (2010) meritaimenkannat olivat äärimmäisen uhanalaisia ja Itämeren lohikannat vaarantuneita. Nyt on alkamassa kalastusasetuksen valmistelu, johon ympäristöministeriö osallistuu aktiivisesti. Asetuksessa on rauhoitettava äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset kalat. Tässä teemme hyvää yhteistyötä Petteri Orpon kanssa. Lisäksi laittomasti saaliiksi otetulle lohelle ja meritaimenelle tulisi määrittää sanktioarvo. Kiirehdin tähän tähtäävän lakimuutoksen valmistelua.
Kalastus muuttaa muotoaan, painopiste siirtyy kaupallisesta kalastuksesta yhä kasvavaan vapaa-ajankalastukseen. Itsekin pohjoiseen kalareissun tehneenä ymmärrän hyvin, miksi kalastukseen on helppo ”hurahtaa”. Kiireetön luontokokemus, jännitys, odotus, hiljaisuus, maisemat, raitis ilma, kaukana kaikesta kiireestä.
Yksi näkökulma, josta aivan liian vähän puhutaan, on kalastusmatkailun merkitys ja tulevaisuuden potentiaali. Erityisesti Suomen Lapille olisi arvokas asia, jos lohiasioissa edelleen edettäisiin ja että lohesta tulisi Suomen jokien symboli, kuten se on ollut.
Hallituksella riittää asioiden järkeistämistä muillakin aloilla, tämä oli hyvä uutinen, jatkona voi purkaa tuulivoima tuet rasittamasta luontoa.
HS:n uutinen lupaa myös energia-alalle nousua, toisin kuin Pekkarisen koplaus syöttötariffilaki tuulivoimalla tuotetulle sähkölle. Julkista rahaa palaa yli 200 miljoonaa vuosittain tukeen ja sähköteho taseessa tuulivoima jää silti nollan arvoiseksi.
”Harjavallan vanhaa vesivoimalaa uudistetaan ja siihen lisätään tehoja. Tehostaminen vastaa lähes kymmentä prosenttia hallituksen tavoitteesta lisätä maan vesivoimaa vuoteen 2020 mennessä.
Energia-alan insinööritoimisto Veo kertoo solmineensa voimalan modernisoinnista sopimuksen Länsi-Suomen Voiman kanssa. Tilaajalle uudistuksen kokonaisinvestoinnin arvo on noin 40 miljoonaa euroa.
Tilauksen kokoluokka on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen, Veo sanoo tiedotteessa.
Uudistuksessa modernisoidaan kaksi vanhaa turbiinia ja asennetaan uusi koneyksikkö. Voimalan kokonaisteho nousee 73 megawatista 110 megawattiin.”
Samalla pitää katsoa että kalojen nousuportaat, tai mitä ne ovat, ovat kunnossa..
Syöttötariffilaki on lakkautuslistalla seuraavana, rahat on käytettävä vanhojen vesivoimaloiden tehojen nostamiseen, vesivoima ei kaipaa tuki ja säätövoimalaa vierelleen, niin kuin ajoittainen tuulivoima sitä vaatii. Tuulivoima tuottaa 200% kalliimpaa sekundasähköä joka priimataan vesivoimalla verkkoon sopivaksi. Tuulivoima on terveys- ja ympäristöhaitta.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuulivoima on terveys- ja ympäristöhaitta.”
Tuulivoiman potentiali Suomen olosuhteissa = nolla. Se on sähkön-ja veronmaksajille voimakkaasti miinusmerkkinen myös kansantaloudellisesti, koska verosubventiot siirtyvät veroparatiiseihin.
Kuvaile lisää haittoja. Tässä muutama aluksi, maisema, melu, metsähakkuut, mielenterveys jne.
Ilmoita asiaton viesti
Porissa Peittoon tuulivoima-alueelle rakennettiin 2,5 MW:n voimaloiden melu mallinnuksella 4,5 MW:n Gamesa tuulivoimaloita 12 kpl, nyt rakennuttaja on virheen tunnustanut, lähimmät asukkaat on alle 500 metrin päässä. Meluhaitta on sellainen ettei asunnossa voi rauhassa nukkua kun tuulivoimala pyörii vaikka ei vielä sähköä tuottaisi. Ympäristörikos on tehty, mitä tekee viranomaiset. Näyttää siltä ettei mitään, ei ainakaan vielä ole korjattu edes TV- kuvaa näkyväksi, kännykät pätkii, valo/varjo, valosaastetta lisätään asetuksen mukaisesti runkoon, vilkkuvalot piti vaihtaa kiinteäksi punaiseksi, ei ole vielä vaihdettu, Porin kaupunki nosti kädet pystyyn eikä pysty melua mittaamaan, tutkitaan oli vastaus. Ennen rakentamisia ei uskottu mitään varoituksia liian lähellä olevasta asutuksesta, piti kuulua vain jääkaapin hyrinä tasoista ääntä, nyt tärisee jo kuuronkin pää, vaikka ei puhetta kuule, mutta ääni-aalto tärisyttää pääkoppaa.
Poliittinen päätös hyvän ideologiaan perustuvan lobbauksen seurauksena aiheuttaa nyt miljoonien vahingot tässä pienessä Kellahden kylässä, asunnoissa ja merenranta mökeille. Viranomaiset huolehtii että asukkailla on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö. Vai mitä..
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa viimein ympäristöministerin lausunnolta. Odotuksia kalastusasetuksen suhteen on paljon. Sääli, että lain voimaantulo siirtyi vuodella.
Nyt odotellaan kauhunsekaisin tunnelmin miten Ely-keskukset alkavat supistunein voimavaroin ja valtavasti lisääntynein valtuuksin säätelemään kalastusta. KKL:n ja SAKL:n lobbausvoima on vastuullisiin harrastajiin verrattuna ylivoimainen.
Ilmoita asiaton viesti
Ely-keskusten supistuneita voimavaroja odotellaan. Voisimmeko joskus päästä ylettömästä holhouksesta ja alkaa elämään tavallisen eurooppalaisen tavoin.
Annetaan Elyille mitä ne haluavat, ilman riittävää valvontaa, ja kansalaisyhteiskunta, voisi jälleen kukoistaa, ilman edustamaasi tsaristista valvontaa.
Ilmoita asiaton viesti
ELY-keskukset ne vasta turhakkeita tässä maassa ovatkin olleet kun niiden tekemisiä, tekemättä jättämisiä ja älyttömiä lausuntoja on seurannut.
Eihän ne ole edes oikein käyttää sitä entistäkään rahaa jos on ollut käytössä ja jäänyt usein käyttämättä rahat kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvan ja kirjoitusten perusteella: Onkohan Grahn-Laaksonen ottanut tehtäväkseen vihreiden äänestäjien äänien ’kalastelemisen’ Kokoomukselle? 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Sannin aloitus soidensuojelun kanssa karkoitti viimeiset ”järkivihreät” Kokoomuksen äänestäjät. Eikä vesivoima-Sannin vilpittömyyteen taida uskoa kovin moni muutenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pahoittelen hetkellistä lukihäiriötäni muutenkin pitäisi harkita enemmän mitä kirjoittelee.. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Nyt ei kannata uskoa yhtäkään poliitikkoa, vaalit lähenee ja kalastellaan ihan eri vonkaleita. Saalis olet sinä, juuri sinä siinä.
Ilmoita asiaton viesti
Missä naistenlehdessä on tän kirjotuksia?Eiks se pitänyt purkaa turhat säännöstelyt,omansakin??Ne mitä oli siinä pikku kirjasessa?
Onko silakka hyvä kala,holkeri(KOK) ainakin mainosti konkurssikansalle että syökää silakkaa…ei vaan meinannut rahat riittää edes siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten useassa yhteydessä olen todennut, että mitä pienempi saalismäärä järvistä nostetaan (mitä vaikeampaa nuotta- ja troolikalastus on), sitä enemmän järveen jää ravinteita, jolloin vaativammat kalalajit äänestävät evillään tai aloittavat kylkiuinnin, jolloin jäljelle jää särkikalat.
Ilmoita asiaton viesti
Kalakantojen turvaaminen ja kalastus lienevät myös parasta Itämeren hoitotyötä. Kaikki Itämereen laskevat joet vaikuttavat myös Itämeren kuntoon, joten Suomen onkin jo korkea aika aloittaa Pohjanlahteen ja Suomenlahteen laskevien jokien kunnostuksesta, jokien alkuperäisten kalakantojen ja eliölajien palauttamisella.
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu paljon siitä miten paljon ihmiset niitä ravinteita sinne järveen työntävät. Alueilla, joissa ei ole paljon ihmisiä, viljelyä eikä petokalojen kalastusta, eivät särkikalat ole vallanneet lisätilaa.
Järvien suojeluun kannattaa panostaa vähentämällä ravinteiden syytämistä järveen pelloilta ja taajamien huonoista vedenpuhdistamoista. Nuotta- ja troolikalastuksen suuntaaminen ”hoitokalastukseen” on tehoton tapa hoitaa varsinaista ongelmaa. Kaikkein pahin muoto on merialueiden poistokalastus, jossa hävitetään alueen petokalakannat. Sen jälkeen särkikaloilla ei ole edes luontaisia vihollisia.
Sannille lisätoive, ettei sitä hapanta lietettä työnnettäisi vesistöihin myöskään turvetuotantosoilta.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, paljon riittää tehtävää sekä lähiöiden vedenpuhdistamoissa että maa- ja metsätalouden ravinteiden pidättämisessä siellä missä niiden kuuluu olla.
Eurajoen ja Kokemäenjoen osalta lisäksi teollisuus on osoittanut olevan edelleen suurin saastuttaja, bisphenolA, nikkeliä ja kuparia vesistöön jne.
Ilmoita asiaton viesti
Että tuo tehokas hoitokalastus toteutuisi, säätäisin nuottakalastuksen jokamiehenoikeudeksi suuremmilla järvillä ja täysin verovapaaksi, kuten marjanpoiminta… työttömien sivuelinkeinohan se on jossain määrin ollutkin. Se että nuottaajat pakotetaan ilmoittautumaan ammattikalastajiksi, lopettaa koko touhun, koska se ei elätä ketään ja työttömyyskorvaus jää saamatta.
Kalojen istutus sellaisille järville, joissa on jo luontainen kalakanta on ollut hölmöläisten hommaa jo pitkään. Siikaa on istuteltu siikavesiin joissa ennestään vain on ollut vikana kannan kääpiöityminen (muikkua paljon, ravintokilpailu).
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen kateus vie kalatkin järvistä, ja merestä.
Ilmoita asiaton viesti
”On kaikkien etu, että kalakannat voivat hyvin.”
– Tästä olen samaa mieltä. Kalastuslaissa vaan ikävä kyllä unohdettiin aika tyystin paikalliset vesialueiden omistajat, jotka tosiasiallisesti vesistöjä hoitavat ja kantavat samalla päävastuun kalakannoista. ELY-keskuksen tarkastajat ja tutkijat edelleenkin pyörittävät pääasiassa papereita ja sillä menetelmällä vesistöt eivät parane.
– Vapaaehtoisuuden esille nostaminen oli hieno veto soiden suojelun kohdalla ja samaa toivoisi kalakantojenkin osalta. Siellä missä on aktiivisia paikallisia vesialueiden hoitokuntia ja kalastuskuntia kannattaisi yhteiskunnan tukea suunnata näille eikä kahmia rahoja ELY-keskuksien byrokraateille, koska heiltä rahaa on vaikea saada pois.
– Paikalliset kalastuskunnat, säännöt ja kalastusmaksut tulisi aina olla ensisijaisia. Valtakunnallinen lupakäytäntö on vasta kakkonen.
– Kalastamalla ei vesistöjä kunnosteta, vapaa-ajan kalastajat ovat käytännössä vapaamatkustajia ja päätösvalta vesialueiden kunnostustoimissa tulisikin säilyttää paikallisilla tahoilla, jotka tuntevat sekä ihmiset että ympäristön ja pystyvät kustannustehokaasti toimimaan ilman vastaikkainasettelua paikallisten asukkaiden kanssa. Vapaa-ajan kalastajat tulevat ja menevät ja tuovat toki matkailunsa ohessa rahaa paikallisille yrittäjille, mutta vesialueen hoidossa tarvitaan pitkäaikaista näkemystä ja pitkäjänteisyyttä. Kaikkien vesillä liikkujien yhteinen etu on, että paikallisia toimijoita, ylikävelemisen sijaan, tuettaisiin ja kannustettaisiin nykyistä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Vapaa-ajankalastajat rahoittavat niin suuren osan vesistön hoidosta ja valvonnasta, ettei vapaamatkustajista kannata puhua.
Voin ymmärtää, että vesialueen omistajat haluaisivat käyttää enemmän valtaansa. Tosiasiassa iso osa osakaskunnista toimii enää vuosikokouksen verran ja toimijoiden keski-ikä ylittää 70-vuotta. Ei niistä aktiivitoimijoiksi ole.
Kalastusalueiden tekemiseen uskottiin muutama vuosikymmen. Ei siitäkään touhusta ole pääsääntöisesti mitään hyvää seurannut. Tiedottaminen ja valvonta ei pelaa ja rahat syydetään turhiin istutuksiin. Kalaston hoitamiseen tarvittavat rajoitukset ovat jääneet tekemättä, vaikka siihen on ollut laillinen oikeus. Myönnän, että muutama positiivinen poikkeus sisävesillä on. Merellä ei ole.
Yritetään seuraavaksi Ely-keskus vetoista toimintamallia. Saas nähdä miten siinä käy.
Todellisuudessa kalavesien pelastukseksi tulee verkkomiesten luonnollinen poistuma. Verkkojen polttaminen on parasta kalavesien hoitoa heti päästöjen kuriin saamisen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
”Verkkojen polttaminen on parasta kalavesien hoitoa heti päästöjen kuriin saamisen jälkeen.”
Tähän kuulisin mielelläni perusteluita.
Ilmoita asiaton viesti
Eero puuttui aivan keskeiseen ja olennaisimpaan seikkaan, koska viranomaistoimin nämä asiat eivät tosiaankaan toteudu, vaan juuri paikallisin voimin ja resurssein.
Vaikka ministeri on sinänsä aivan oikealla asialla, on valitettava tosiasia, että pelkillä kalastuslupamaksuilla ei kovin ihmeellisiin tuloksiin päästä, eikä valtio kykene osoittamaan riittäviä varoja tähänkään, koska velkaantuminen vieraassa valuutassa on jo muutenkin sietämättömällä tasolla.
Ainoa toimiva keino rahoittaa riittävässä määrin elinkelpoisuutemme kannalta kriittisiin ympäristöön ja elintarviketuotantoon liittyviä hankkeita on oman rahan ja keskuspankin palauttaminen, sekä sen alaisten maakuntapankkien hallinnointi maakunnallisen itsehallinnon pohjalta.
Vain tällä tavoin voimme turvata karun luontomme tarjoamat mahdollisuudet kestävällä ja tasapainoisella tavalla. Mahdottomasta ei voi tehdä mahdollista ilman välineitä ja paikallinen asiantuntemus ja tekevät kädet ovat korvaamattomia niin suunnittelun kuin toteutuksenkin kannalta.
Sinänsä fiksut päättäjät antavat itsestään typerän kuvan kun uskovat taikaseinän ja näkymättömän käden hoitavan asiat itsestään, kunhan haave on kirjattu lain muotoon.
Meidän on syytä viitata kintaalla talouskasvulle ja muille täysin toisarvoisille asioille, koska nyt on viimeiset hetket asettaa ihminen ja oma elinympäristömme kaiken muun edelle. Markkinavoimille luotakoon omat pelihelvettinsä, jos ovat sitä vaille.
Ilmoita asiaton viesti
Kalavedet ovat siitä jänniä paikkoja, etteivät ne juurikaan kaipaa tekemistä. Kunhan puretaan tai ohitetaan ihmisten joitain rakentamia patoja ja kunnostetaan perattuja tai liettyneitä kutupaikkoja. Näitä toimia osakaskunnat eivät pääsääntöisesti tee. Kaivinkone- ja lapiotyöt jäävät ELy-rahoituksen tai vapaaehtoisten tekemäksi työksi.
Tehokkainta on huolehtia kalastukseen kohdistuvista rajoituksista. Alamitoista, verkon silmäkoosta, kutualuerauhoituksista… Ja valvoa niiden toteutumista.
Kalastuslain edellinen uudistus koski valvontaa. Siellä vietiin käytännössä muilta kuin viranomaisvalvojilta toimintaedellytykset lähes kokonaan. Lähinnä luvattomien pyydysten poistaminen jäi järkevän valvonnan piiriin. Lupien kyselyn osaltakin pitäisi käytännössä saada poliisi paikalle aina kun luvaton kalastaja löytyy. Alamittoja ei voi valvoa kun veneitä ja reppuja ei saa tarkastaa. Kuka viitsii odotella virkavaltaa paikalle? Tuskin tulisivatkaan.
Ilmoita asiaton viesti
En kannata lainkaan noin totalitaristista meininkiä, vaan taas kerran positiivisen kautta. Suoritin aikoinaan metsästyskorttiin vaadittavan tutkinnon, joka korostaa luvan saajan omaa vastuuta. Kalastuskunnille voisi myöntää oikeudet vastaavan kalastustutkinnon järjestämiseen, jota vastaan saa kalastusluvat kohtuulliseen hintaan ja sisältää kenties velvoitteen osallistua kalavesien hoitoon.
Kalastusturisteilta voidaan sitten rahastaa häpeilemättä kunnon korvaus pääsystä valmiille apajille ja sekin vain paikallisen luvanhaltijan seurassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti ei ole todenmukaista käsitystä osakaskuntien kyvykkyydestä tai motivaatiosta järjestää yhtään mitään. Jokakeväinen pyydysmerkkien tilaaminen ja myyminen naapureille on jokseenkin ainoa asia, mitä siellä saadaan aikaan. Suurimmat lähettävät edustajan myös kalastusalueen vuosikokoukseen.
Kalapaikkoja, joihin maksuhaluinen virtavesituristi Suomessa haluaa päästä kalaan on parikymmentä. Sitten on kalaopastoiminta, joka kohdistuu paljon osakaskuntien vesialueita suuremmille vesialueille. Tyypillisesti kalaoppaan toimintasäde on 50 km tai enemmän. Näitäkään ammattilaisia ei ole kuin muutamia kymmeniä koko maassa.
Kalaopastoiminnalla olisi selkein kasvupotentiaali, mutta osakaskunnat ovat siihen naurettavan pieni yhteistyötaho.
Kun itse järjestin seurani kalareissun pari viikkoa sitten, niin porukan veneet liikkuivat merellä arviolta sadan osakaskunnan tai järjestäytymättömän vesialueen omistajan vesillä. Etelä-Suomen viehekalastusluvalla tietysti.
Kannattaa perehtyä asioihin edes vähän ennen kuin alkaa kovin paljon ehdottelemaan miten kalastusta Suomessa kannattaa järjestää.
Ilmoita asiaton viesti
Voisi myös miettiä, miksi nuo resurssit puuttuvat ja mikä on lopulta järkevä tapa organisoida kokonaisuus toimivaksi. Kerrot kyllä sujuvasti seurauksista, mutta syihin et näe mitään tarvetta kajota?
Ilmoita asiaton viesti
Ei osakaskunnilta resursseja puutu. Omistajien selkänahka toimii ihan hyvin jos sitä vain käytetään. Motivaatiota sieltä puuttuu. Ihan turhaa on tyrkyttää tekemistä tai valtaa sinne missä sitä ei haluta käyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaat siis, että kalastusoikeus on riittävä palkinto omien rahojen ja talkootyön käyttämisestä varsinaisen leipätyön ohella muiden hyväksi? Entä, jos työstä maksettaisiin ihan oikeata palkkaa? Kasvaisiko motivaatio ja mahdollisuudet?
Ilmoita asiaton viesti
Ehdotat vakavissasi, että osakaskunnille alettaisiin oikein maksamaan palkattua väkeä siihen, että ne tekisivät kalastajien elämästä helvettiä.
Meitä on vielä, jotka muistavat kuinka kivaa oli kun asiat oli hoidettu sinun tavallasi aikaan ennen pilkkilakia. Et todellakaan saa sympatiaa meistä yhdeltäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Annan tämän olla nyt omalta osaltani, koska et ole näköjään ymmärtänyt sanaakaan kirjoittamastani, eikä periaatteellinen kinastelu johda mihinkään, varsinkin jos toinen puhuu kalastamisesta ja toinen kalavesien hoitamisesta. Tai ehkä toinen silakoista ja toinen virveleistä…
Ilmoita asiaton viesti
”Kateus vie kalatkin järvistä ”
Ilmoita asiaton viesti
Suomessakin tilanne voi vielä muuttua, olenkin jo mielenkiinnolla kiinnittänyt huomiota satunnaisesti joen penkalla istuvista onkijoista, jotka siten vapaa-aikaansa kuluttavat ja toivovat saavansa ahvenen jos toisenkin. Useinkaan eivät liene paikallisia asukkaita? Ei edes ahvenia ole niistä joista saanut vuosiin. Mutta asiat muuttuvat, kalastuksen parissa haaveilee uudestaan moni tuleva eläkeläinen, saisi virkistävää vaihtelua elämäänsä luonnon ja kalastuksen parissa. Ja kalojakin on ilmestynyt taas jokiin, kun niitä ei ollut, vuosikymmeniin, taajamien päästäessä likaveden jokeen tai salaojan kautta jokeen, puhdistamon usein ollessa hieman epäkunnossa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on monta tuhatta järveä ja joet päälle. Merialueeseen en nyt ota kantaa, vaikka tiedän sielläkin virkamiestyönä tehdyistä typeryyksistä.
– Joet ja järvet pysyvät kunnossa vain ja ainoastaan paikallisten ihmisten aktiivisen seurannan ja käytännön toimien myötä. Nyt on jo kiire kääntää kelkka paikallisten toimijoiden passivoinnista aktivointiin.
– Tuusulanjärvi on hyvä esimerkki. Viranomaistyönä järveen on syydetty enemmän rahaa kuin kaikkiin muihin Etelä-Suomen järviin yhteensä, eikä järvi ole kunnossa – ei sinnepäinkään.
– On ollut monenmonta ruoppaajaa, , tutkijaa, nuottaajaa yms. rahastamassa ja isännättömälle rahalle on ottajia. Loputonta tutkimista ja paperinpyöritystä. Paikalliset osakaskunnat ovat vain voineet seurata sivusta.
– Vapaa-ajankalastajien osuus järvien kunnostuksesta loppuu kalastusluvan ostoon. Mitään muuta heiltä ei voi realistisesti edes odottaa.
– Vesialueita ei voi kunnostaa ilman osakaskuntien lupaa. Siksi viittasin vapaaehtoisuuteen. Ei ole mitään järkeä jatkaa väkisin Tuusulanjärven kaltaista toimintaa – siihen ei rahat kerta kaikkiaan riitä. On korkea aika keskustella vesialueen omistajien kanssa siitä mitä tehdään ja kuka tekee.. Mitä pikemmin sen parempi. Rahat syytäminen tehottomiin toimiin ja byrokratiaan tulisi saada tyrehdytettyä ja keskityttävä käytännön toimiin, joista vähäpätöisin ei ole paikallisten toimijoiden kouluttaminen.
– Nyt ollaan niin älyttömässä tilanteessa, että varattomien osakaskuntien pitäisi kerätä rahaa vaitiolle ilman resursseja ja ilman toimivaltaa. Ja vieläpä maksaa kalastuksen valvojan koulutuksesta.
– Kalastus kaiken kaikkiaan on kerman kuorimista. Kunnostustoimia ei tehdä virveli kädessä.
Ilmoita asiaton viesti
Poikkesin tänään illalla juttelemassa Tuusulanjärven hoitokalastajien kanssa. Näyttää tänä vuonna nousevan taas tolkuton määrä särkikalaa. Paras nuottasaalis kertanostona on ollut kolme tonnia. Päästään todennäköisesti yli 50 tonnin tänäkin syksynä.
Tuusulanjärvi on muuten tänä vuonna ollut poikkeuksellisen kirkas ja hyvävointinen. Siinä olet toki oikeassa, ettei näillä hoitotoimilla vielä saada mitään todellista aikaan. Viljelijöiden ravinnepäästöt ylittävät edelleen sen mitä järvi luontaisesti kuluttaa ja sieltä saadaan poistettua hoitokalastuksen ja niiton keinoin. Biomassaa vajoaa kaiken aikaa järven pohjalle ja alkaa siellä hapettoman mätänemisen. Silti järvi on parhaassa kunnossa kymmeniin vuosiin.
Ilman tuota tekohengitystä järvi olisi tolkuttoman huonossa kunnossa. Ainoa oikea toimenpide olisi viimein laittaa jyväjemmarit kuriin. Ei varmasti toteudu keskustavetoisen hallituksen aikana, eikä ehkä koskaan Suomessa. Osakaskuntien toimilla Tuusulanjärvellä ei varmasti saada yhtään mitään aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuusulanjärven rannoilla on harjoiteltu maataloutta monta sataa vuotta ja järven rehevöityminen räjähti 1970-luvulla kun Järvenpää laski jätevetensä puhdistamattomina järveen.
– Melkoisen selkärangatonta puhetta syyllistää tästä viljelijöitä. Pelloilla voidaan toki tehdä jotain, mutta ei siellä voi estää muiden päästöjä ja jo tapahtunutta vahinkoa. Yhtä järkevää olisi yrittää puhdistaa Talvivaaran sotkuja lähialueen pelloilla. Se ei vaan kerta kaikkiaan onnistu – sekä raha että työ menee hukkaan.
– Tuusulanjärven sisäinen kuormitus ylittää nykyisin moninkerroin ulkoisen kuormituksen – arviolta 20 kertaisesti.
– Järven ravinnekuormituksen korjaaminen kalastamalla on täydellistä hölmöläisen hommaa mutta varmaa mukavaa rahastusta siinä sivussa.
– Niitoilla ja ruoppauksella ravinteita voidaan poistaa järvestä tehokkaasti ja tämä ravinnemäärä voidaan kierrättää lähialueen pelloilla erittäin tehokkaasti. Tällainen työ voitaisiin aivan hyvin tehdä osakaskunnan voimin ja paikallisia koneyrittäjiä työllistämällä ellei joukko ”harrastekalastajia” olisi jaloissa sähläämässä.
– Kalakanta korjaantuu luonnonmukaisesti kun järven happitasapaino saadaan normalisoitua. Järveen mätänevä kasvimassa on aivan toisenlainen ongelma kuin särkikalat. Yhteen traktorikuormaan mahtuu helposti 10 kuutiota/5000 kg järvikortetta. Järvikortekilossa poistuu reilusti kaksinkertainen määrä ravinteita verrattuna särkikalaan.
– Kerroppas Börje miten sinä laittaisit jyväjemmarit kuriin? Montako vuotta luulet että menee jos järvi aiotaan kunnostaa kalastamalla?
Ilmoita asiaton viesti
Valumavesien mukana tulevat ravinteet ovat edelleen noin tuplamäärä järvestä poistuvasta ravinnemäärästä ja sisäisestä kulutuksesta. Jotain ne tutkijatkin on saaneet selville. Valumavesien ravinteet tulevat pääosin pelloilta. Viemäröimättömiä talouksia on melko vähän. Nekin siellä Rusutjärven tuntumassa.
Sisäisen ravinnekuorman poistaminen on hankalaa, mutta pohjaa pöllyttävien särkikalojen poistolla sitä voi hiukan helpottaa. Jos olet koskaan ajanut järvellä kaikuluotainta katsoen, niin tiedät kalabiomassan määrän olevan aivan poikkeuksellinen terveisiin järviin verrattuna.
Ravinteita on poistettu niittämällä kuten varmasti tiedät. Sekin tiedetään, että kasvibiomassan tuotanto on suomenennätystasoa. Kalastajista tuskin on niitolle oleellista haittaa. Osakaskunta voi verkkolupia antaessaan rajoittaa niittoajankohdat pois jos haluaa osallistua järven hoitoon. Osa osakaskunnista on myötämielisiä, osa änkyröi. Järvellä on kuusi osakaskuntaa ja joukko yksityisiä vesialueita. Noita et ehkä ikinä saa yhteisen agendan äärelle. Ei ole tähänkään saakka onnistunut.
Jyväjemmarit saa kuriin todennäköisesti vain lannoitteiden hinnan nousu. Poliittista tahtoa riittävien suojakaistojen ja vaikka suorakylvön pakottamiseksi tuskin löytyy.
Tuusulanjärveä ei voi koskaan kunnostaa hoitokalastuksella. Se on pelkkää tekohengitystä kuten hapetuskin, jolla koitetaan pitää järven pohjavesi ympäri vuoden hapellisena, ettei fosfori muutu vesiliukoiseen muotoon.
Ilmoita asiaton viesti
Ravinteiden pitäminen pelloilla ja metsissä, eli siellä missä niiden kuuluukin olla, on tietenkin tavoite? Miten estetään ravinteiden kulkeutuminen ojiin ja vesistöihin, on tietenkin pohdittu monella taholla?
Nyt pitää palata historiaan, yhdyskuntajätteet päästettiin aluksi suoraan vesistöihin, sittemmin puhdistettiin usein vielä huonolla tuloksella, puhdistamoilta johti usein suora putki vesistöön ja puhdistamon toiminta oli puutteellista, kaikkia ravinteita tai myrkkyjä ei ollut tarkoituskaan käsitellä tai ottaa talteen, tällaisia tapauksia on riittämiin, yksi nyt oikeudessa oleva tapaus on vain ehkä jäävuoren huippu? http://www.alasatakuntalehti.fi/index.php?option=c…
Vesistö kesti vielä pitkään maataloutta, on tiedetty, että maatalouden fosfori pysyy pelloilla, eikä kulkeudu veden mukana vesistöön. Liukoinen fosfori on nyttemmin lisääntynyt suorakylvön myötä pellon pinnassa, josta se kulkeutuu helposti tulvaveden mukana vesistöön, tähän ongelmaan suojakaistat eivät tuo ratkaisua kuin osittain.
Vähemmän fosforipitoista lannoitetta ja kerääjäkasvien käyttö tuo helpotusta vesistöjen ravinnekuormaan.
Metsissä kaikkien kuvioiden ojittaminen ei ole tarpeellista ja antaa osittaisen soistumisen tapahtua. Suot ja pintavalutuskentät pidättävät metsistä karkuun päässeet ravinteet itsessään.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa. Suoraviljely ja kevytmuokkaus eivät millään muotoa helpota peltojen ravinnekuormitusta vaan täsmälleen päinvastoin. Ravinnerikas pintamaa jää molemmissa toimenpiteissä sateen huuhtelemaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se on.
Ilmoita asiaton viesti
Valumavesien ravinteet eivät todellakaan ole sama asia kuin maatalouden aiheuttama kuormitus. Käsittämätöntä, että vielä nykyaikana joku esittää tällaista propagandaa kun Ympäristökeskuskin on jo myöntänyt, että maatalouden osuus vesistöjen ravinnekuormasta on ylimitoitettu ja toimet pitäisi kohdistaa tehokkaammin. Nykyisillä lannoitehinnoilla käytännössä kukaan ei kylvä peltoon lannoitteita enempää kuin sadon muodossa sieltä pois korjaa. Peltoviljelyn vaikutus on siis käytännössä nolla. Maassa tapahtuu aina hajoamista, hajottajat muuttavat ravinteita liukoiseen muotoon riippumatta siitä viljelläänkö maata vai ei.
– Maatalous on osa ratkaisua ei ongelma. Tuusulanjärven kuten myöskin Rusutjärven rannoista pääosa on muuta kuin peltoa. Taajamien hulevesien ravinnemääriä ja ilmasta tulevaa ravinnelaskeumaa ei ole huomioitu Börjenkään laskuissa mitenkään – ne pitäisi puhdistaa, mutta ne lasketaan suoraan puhdistamattomina vesistöihin. Rusutjärvestä Tuusulanjärveen tulee nimenomaan hapekasta ja puhdasta vettä, vaikka yrität maalailla toisenlaista mielikuvaa.
– Hoitokalastuksesta ja muusta näpertelystä on huomattavaa haittaa. Vuosikausia rahaa haaskataan turhan aikaiseen puuhasteluun kun ei uskalleta tehdä konkreettisia päätöksiä. Sitten vielä levitellään pahantahtoisia ja vääriä väittämiä sekä viljelijöistä että hoitokunnista. He ovat tosiasiassa ainoa taho, joka vesistöjen ja niistä nostetun ravinnemassan käsittelyyn pystyvät ylipäätänsä. Heillä on riittävä kalusto, osaaminen ja myös kyky toteuttaa kunnostustoimia. kustannustehokkaasti.
– Siinä olet oikeassa että porukat pitäisi saada saman pöydän ääreen, mutta kalastajien ja lintubongareiden olisi syytä ymmärtää, että järven tehokas kunnostus on kaikkien etu. Puuhasteluun tärvättyä rahaa ei saa takaisin ja se on pois konkreettisista toimenpiteistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tää on tätä, jokaisella on jotakin sanottavaa vesistöistä, mutta hyvä niin, lähivedet pitäisi kiinnostaa jokaista.
Ympäristökeskuksella on kyllä tietoa vesistöjen kunnosta ja tietoa myös kunnostusta silmällä pitäen. Tahtoo olla vaan niin, että näitä vesistöihin liittyviä ongelmia on ihan riittämiin ja siksi tarvitaan paikallista väkeä tekemään tarvittavia hoitotöitä, kaislojen niittämistä ja sen semmoista.
Itselläni on kokemusta Tuusulanjärvestä 70 -luvun puolestavälistä, oli silloin vielä uintikelpoinen, nippa nappa, oli kyllä rehevöityneen oloista vettä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en yritäkään laskea itse, vaan katselen tutkijoiden laskelmia. Ulkoa tuleva kuormitus ylittää edelleen tuplaten järven kyvyn ottaa ravinteita. Siitä valtaosa on maataloudesta tulevaa kuormitusta.
Rusutjärvestä tulee hiukan puhtaampaa ja hapekasta vettä, koska osa vedestä tulee Päijännetunnelista. Sanoin, että siellä olevan eniten viemäriverkoston ulkopuolista asutusta. En väittänyt vedenlaadun olevan huonoa. Olemme kartoittaneet mahdollisuutta aloittaa kutusoraikkojen rakentamisen järvien väliseen Vuohikkaanojaan juuri Päijänteen lisäveden vuoksi.
Väittämäsi osakaskuntien kyvystä tehdä asialle mitään ovat perättömiä. Osakaskunnilla ei ole käytännössä sellaisia tuloja, joilla merkittäviä hoitotoimenpiteitä rahoitetaan.
Vesikasvien niittäminen on ainoa toimenpide, jota Tuusulanjärvellä uskaltaa tehdä. Pohjalietteeseen koskeminen nostaisi menneiden vuosien myrkyt ja ravinteet jälleen kiertoon.
Kannattaa paneutua asioihin, eikä levitellä kuvitelmiaan. Tuusulanjärvi on eniten tutkittu järvi Suomessa ja siitä on ylivoimaisesti pisin seuranta-aineisto. Kannattaa kuunnella tutkijoita, eikä kuvitella olevansa heitä oleellisesti viisaampia. Osa osakaskunnistakin kuvittelee tietävänsä paremmin ja haittaa siksi järven kunnostusta.
Tuusulanjärven osalta suurimpia pettymyksiä viime vuosina ovat olleet Rantamo-Seittelin kosteikkojen huonot tulokset ravinteiden poistajina. Siinä on jälleen yritetty saada valumavesien ravinteita poistettua väärässä paikassa. Ne pitää saada jäämään jo lähtöpaikkaansa, eli pelloille.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä pitää tarkentaa huomattavasti ravinteiden alkulähteitä, kun todetaan vain, että pellolta olisivat ravinteet lähtöisin. Pellon kuntoon tulisi kiinnittää huomiota. Ravinnetaseet, eli mitä peltoon lannoitteita laitetaan ja mitä satona pois korjataan kertovat sen hetkisen tilanteen. Lannoitusta voi tarkentaa tilanteen mukaan.
Pelto voi olla esim. junkattu piukkaan ja pintaa muokataan, liettynyt pintamaa on eroosiolle altis. Tämän tyyppisiä maita on ehkä tullut lisää ns. kevytmuokkauksen ja suorakylvön seurauksena.
Kun on lähdetty ojittamaan metsiä, on johdettu kaikki ojat vesistöihin. Luotu verkosto toimii niin, että suurinpiirtein vuorokauden sisällä sateista kertynyt vesi on virrannut jokiin. Nykyisin lisäksi sateet voivat aiheuttaa tulvimista jo syksyllä, jolloin liettyneeltä kevytmuokatulta pellolta lähtee ravinteet jo syksyllä liikkeelle.
Vesien pidättämistä metsissä, soilla, pintavalutuskentillä, kosteikoissa etc. tulisi pitkittää huomattavasti siitä vuorokaudesta. Virtaaman pitäisi saada rauhoittua, jolloin ravinteet laskeutuvat pohjaan? Näin voi käydä tulvapellolla, eli tulvavesi tuo ravinteita peltoon. Valitettavasti vain se pohjaan laskeutuminen on tapahtunut pääosin suomalaisissa järvissä. Turvetuotantoalueilla on järviä, jonne pohjaan on kertynyt 1,5 metriä Vapon turvetta. Olettaisin, että Tuusulanjärven pohjasedimenteissä on 1,5 metriä Järvenpään yhdyskuntajätettä. http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuusulanj%C3%A4rvi_(21.082.1.001)/Ymp%C3%A4rist%C3%B6hallinnon_havaintopaikka
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken kaikkiaan tuntuu kummalta, että lintujen kiikarointia, kalastamista, vaeltamista jne. pidetään ”luontotekona”. Luonto ei tällaisesta toiminnasta hyödy yhtään mitään.
Paikallisten ihmisten oikeuksien polkeminen sillä perusteella, että joku toinen voi järjestää tällaista ”luontoteko”-matkailua on kovin absurdia. Kaiken kukkuraksi paikallisia toimijoita vielä syyllistetään siitä jos tällainen ”luontoteko”-matkailu ei ole tarpeeksi kannattavaa. Voihan vapaa-ajankalastaja sentään… kyllä on päättäjillä päät sekaisin!
Ilmoita asiaton viesti
Hehe. Pikkusen epäilen, että Sanni olis nyt yhtäkkiä heittäytynyt näin luontoihmiseksi. ”vaelluskalojen lisääntymisen turvaaminen” Paskanmarjat. Vastahan tää oli paasaamassa jokien lisävoiman rakentamisen tärkeydestä suomalaiselle yhteiskunnalle. Puoluetoimistosta tilaustyönä teetetty.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tuo akka oikein höpiseee aiheesta josta ei tiedä sitä pivosen helluakaan?
Tuuli taas heiluttaa huulia. Tai paremminkin jonkun ministerisrouvan avustajan kynä.
Ilmoita asiaton viesti