Syntyvyyden lasku ei pysähdy nuoria aikuisia synnytystalkoisiin painostamalla

Tänään julkaistaan uusi väestöennuste. Syntyvyys on kääntynyt jyrkkään laskuun, vauvoja syntyy historiallisen vähän. Kun koulupolkunsa tänä vuonna aloitti noin 61 000 ekaluokkalaista ja tänä vuonna syntyy alle 50 000 lasta, on selvää, että muutos tulee näkymään kaikkialla Suomessa, nopeasti. Pitkällä aikavälillä alhainen syntyvyys vaikuttaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaan, eläkejärjestelmän kestävyyteen, hyvin moneen.

Kun kyse on mitä yksityisemmästä asiasta, lapsitoiveista, niiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä, ollaan herkkien asioiden äärellä.

Syntyvyys ei nouse painostamalla tai synnytystalkoista puhumalla. Myös lapsitoiveet ovat muuttuneet, lapsia toivotaan vähemmän kuin aikaisemmin, ja siihen on täysi oikeus.

Ehkä oikea kysymys onkin, miten mahdollisimman monen oma lapsitoive voisi toteutua, mitä esteitä sen tiellä on, olivat ne sitten yhteiskunnan tai työelämän rakenteissa, toimeentulossa tai tulevaisuudennäkymissä.

Suomi tarvitsee kestävää ja kannattelevaa lapsi- ja perhemyönteisyyttä. Työllisyys on tärkeä peruspilari, se tuo tulevaisuudenuskoa. Suomeen on syntynyt kuluvalla vaalikaudella yli 110 000 uutta työpaikkaa. Lukuisat äidit ja isät ovat saanet työtä ja vahvempaa toimeentuloa, mikä on tuonut turvaa ja ennustettavuutta kymmeniin tuhansiin lapsiperhetalouksiin. Työn lisääminen on myös jatkossa paras lääke lapsiperheköyhyyden torjumiseen.

Seuraavan hallituksen on ensitöikseen toteutettava kunnianhimoinen perhevapaauudistus. Se tarvitaan vahvistamaan työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa ja lisäämään joustoja lapsiperhearjen sovittamiseen.

Neuvoloihin, päiväkoteihin, iltapäiväkerhoihin ja muihin lapsiperheiden arjessa tärkeisiin palveluihin kannattaa panostaa. Harrastuksia voitaisiin tuoda yhä enemmän koulujen yhteyteen, iltapäiviin, mikä olisi iso helpotus monien perheiden arjessa ja kuskausrumbassa.

Kokoomus haluaa kehittää päiväkoteja, koko ikäluokan varhaiskasvatusta, luoda kaksivuotisen esiopetuksen ja toteuttaa perhevapaauudistuksen. Lisäksi lapsiperheiden palveluja, kuten neuvoloita ja kotiapua, tulee kehittää tukemaan vanhemmuutta ja auttamaan erityisesti silloin, kun perheiltä puuttuvat omat tukiverkostot.

Hallitus on alentanut varhaiskasvatuksen maksuja 80 miljoonalla eurolla. Tämä on tuonut tuhansia perheitä maksuttomuuden piiriin ja tarkoittaa keskituloiselle kahden lapsen perheelle yli 1200 euron vuosittaista säästöä. Tätä hyvää kehitystä kannattaa jatkaa.

Paljon on vielä tehtävää, ja uusia keinoja tarvitaan. Lapsimyönteisyyttä vaaditaan myös työelämältä.

Tänään tärkein kysymys on, miten voimme vahvistaa nuorten aikuisten uskoa tulevaisuuteen. Miten voimme näyttää sanoin ja teoin, että Suomi on hyvä maa lapsille ja perheille yhä tänään?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu